Huutokauppa lamppu!

Viikonloppuna kävin taasen huutokaupassa. Kierreltiin ennen huutokaupan alkua tavaroita tonkimassa ja mitään mielenkiintoista ei silmään tarttunut. Ajattelin, että jos nyt kuitenkin jokin aika istutaan, kun tänne asti ollaan ajettu. Kun kaupanteko sitten alkoi heräsi kiinnostus niin moneenkin tavaraan. Mikäköhän siinäkin on? Huusin joitain laatikoita, joissa oli vanhoja kortteja ja kuvia, mutta ne ei meille asti päätyneet, harmi, sillä niissä olisi voinut olla aarteita. Tai sitten ei. Lamppuja kun alettiin kaupata niin huomasin yhden ja sen sitten 20 eurolla matkasi meidän mukaan.

Musta se on kaunis ja just soppeli tuohon ruokailutilan pöydän päälle. Mies vaan meinasi, kun sen sisälle raahasin, että onhan toi ihan kiva,......jollain mökillä. Ja pah sanon minä. Mä laitoin sen kattoon ja siinä pysykööt, jos ei sitä itse revi alas. :)  Miehet, miehet.
Ja nyt mä lähen neuvolaan, toivottavasti viimestä kertaa ennen synnytystä.

Paketti ja tuunailuja!

Viime viikko oli kyllä todella kiva. Verottaja muisti mukavalla kirjeellä ja vakuutusyhtiökin teki palautuksia. Ja kaiken huipun lisäksi Pikku Iidan puodista tilaamani paketti saapui. Olen lukenut monen blogista, miten sieviä paketteja sieltä saa, mutta paketti löi kyllä kaikki odotukset nettiputiikin paketoinnista. Jo postissa sai alkaa hykertelyn, kun kassatäti kiikutti sievällä paperilla päällystetyn laatikon.

Ja mitä sitten olin tilannutkaan.

Servettejä, enkelitarroja ja puisia sydämmiä. Sydämmistä tein koristenauhan.  Kuva alla.

Nuo FAMILY palikat tulivat myös pikku Iidan puodista

Makuuhuoneen lamppua koristamaan pikkiriikkiset enkelin siivet

Kortti. Tuo perhoskortti oli kuitin välissä kiitoksena tilauksesta.

Ja keittiöön tällaisen munakorin. Otin ja tein pienet reiät kananmunien päihin ja puhalsin ne tyhjiksi, niin eipähän ala haista jos unohdan ne siihen pitemmäksi aikaa.

Viikonaikana sain maalattua pienen liitutaulun. Ostin sinellistä pohjan ja kuivuneen liitutaulumaalin päälle tein maalitussilla koristukset. Maalitussi löytyi Halpa-hallista. Käytännössä vastasi rengastussia, mutta oli yllätys yllätys halvempi kuin itse rengastussi.

Kirpuilta löytyneen KEYS laatikon tuunasin liitujen säilytys laatikoksi, sillä ei mulla noita avaimia niin kamalasti ole. Tuolla se on keittiön hyllyn päällä, sillä vieressä on kodarin liukuovi, jonka maalasin liitutaulumaalilla.

Hioin kevyesti keys tekstin pois ja maalasin etumuksen valkoiseksi. Tulostin paperille tekstin ja laitoin sen rasian päälle. Lyijykynällä kirjoitin tekstin päältä Puiseen rasiaan jäi kivasti pieni jälki. Sen mukaan oli tussilla helppo kirjoittaa teksti.

Tässä siis kodarin ovi. Siihen onkin helppo tehdä Menu ja vaikka onnitteluja juhlijoille. Eilen syötiin Menun mukaista Villisian jauhelihasta tehtyä huippuhyvää mureketta. Viime talvena ei olla paljon nautajauhelihaa syöty, sillä peuran ja villisian jauhelihaa on ollut pakkaset pullollaan. Varastot alkaa tyhjentyä, joten pitää varmaan laittaa mies metsälle. :)

 

 

 

 

 

Joskus sitä aukaisee "väärällä" hetkellä suunsa ja saa siitä hyvästä ämpärillisen puhdistettuja puolukoita. Kohta 80-vuotias pappani kiikutti minulle ne loppuviikosta. Puhuin hänelle kaupassa nähtyäni, että metsään en enää tänä kesänä mene sillä viimeisin reissu päättyi siihen kun käärme luikerteli neiti Nupun jalkoihin. Onneksi se ei pistänyt vaan kerkesin nostamaan tytön turvaan. Käveltiin metsässä peräkkäin ja "loikatessani" mättäältä toiselle kuulin sihahduksen takaani ja näin kyyn luikertelevan Nuppua kohden. Kyy oli aivan saappaiden juurella. Itku tuli kun autolle päästiin. Niin kovasti säikähdin. 
Viikonloppuna siis keitin tuoreista puolukoista vispipuuroa ja miten hyvää se olikaan.

Puuro pääsi kirpulta löytämääni  kahden euron kulhoon.

Eilen pesin olohuoneen ikkunat ja tänään olisi tarkoitus jatkaa takkahuoneesta. Joten suuntaan itseni luutun varteen. Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille.

Hahtuva lapaset ja tuiketta!

Jo viime talvena aloin neuloa hahtuva lapasia, mutta jostain kumman syystä ne jäi kesken. (Mikä mulla EI jäis kesken) Nyt sain ne kuitenkin valmiiksi ja niistä tuli oikeen onnistuneet, vaikka mikään neulomisihme en olekkaan. Tuo on varmaan vaativinta mihin pystyn. Miksi en ollut mukana täysillä yläasteen käsityön tunneilla kun neulomista harjoiteltiin? Tänään juuri kirjaston lukusalissa mietin miten hienoa olisi osata neuloa ihania palmikko neuleita ja pipoja, sekä itselle, että neiti nupulle ja vaikka tuolle meidän perheen uroolle. :)

Tässäpä nämä. Josko ne lämmittää ensi talvena mukavasti pihalla ollessa. Taustalla lyhty jonka lupasin itselleni kirpputorilta saaduilla rahoilla ostaa. Se oli palkinto itselle aherretusta hinnoittelu hommasta. Ja pääsinpäs kurkkaamaan paikallisen melko tuoreen sisustusliikkeen tarjontaan. Tarttuihan sieltä mukaan muutakin, mutta siitä tuonnempana.

Tässä nämä lapaset vielä ennen huovutusta. Miestä meinasi hiukan huvittaa kun sanoin neulovani lapasia. Mutta ei nauranut enää kun pesukoneen uumenista kaivoin huopuneet lapaset.

Lapaset neuloin tällä ohjeella. Sydän koristeet toki jätin paremmille ammattilaisille. Josko myöhemmin kokeilisi jotain kuviota neulahuovuttamalla. Tuolla Novitan sivuilla oli muuten paljon ihania neuleohjeita. Ehkä pitäisi yrittää. Lämpöisiä syyskuun päiviä kaikille. Täällä vielä odotellaan suuren mahan kanssa, josko huomenna pääsisi lähtemään pienokaisen tekoon.

Etuterassin päivitystä!

Tänään oli niin ihanan aurinkoinen syyspäivä ettei kertakaikkiaan voinut tuhlata sitä sisällä. Sain kanniskeltua loput polttopuut suojaan ennenkuin syyssateet saapuvat. Hitaastihan se kävi kun ison mahani kanssa eteenpäin lyllersin. Ja montaa puuta en voinut kerrallaan ottaa. Mutta tulipahan tehtyä ja sai raitista ilmaa ja kaivattua hyötyliikuntaa.
Pesin myös terassin kaikesta kesän pölyistä ja hiekoista. Noin kuukausi sitten kävin Oulaisissa ystäväni kanssa huutokaupassa ja sieltä sain huudettua vanhan työkalupakin täynnä vanhoja kulahtaneita työkaluja. Huutokauppailu on niin mahtavaa, sillä siinä jää jokin sellainen mahtava fiili kun jotain saa huudettua, ja vaikka ei saisikaan niin jotain jännitystä on aina ilmassa. Työkalupakin pesin ja vuorasin muovilla. Kävin muutaman callunan siihen hakemassa syksyä juhlistamaan. Tuli aivan oiva koriste etuoven viereen nököttämään. Laitoin pakin kahvaan kaksi hevosenkenkää roikkumaan. Ne oli noiden työkalujen seassa, kuten myös seinällä roikkuva vanha vatupassi ja roskat tähän kyltti. Lisäksi vanhat lyhdyt spreijasin valkoisella maalilla, kun olivat jo niin kellastuneet ja rustuneetkin osaltaan. Nyt näyttää niin uudelta. Alimmassa kuvassa on Ylivieskan kirpputorilta löytämäni tuoli 15 eurolla. Se toimittakoon lyhdynalustan virkaa ainakin tämän syksykauden.

Seuraavaksi olisi projektina tuunata vanha penkki tuonne takaterassille istuskelu penkiksi. Löysin sen kotoani navetan vintiltä kesällä kun sitä purettiin. Nyt sain sen raahattua kotia ja jos huomenna aloittaisi maalien rapsuttelun. Tässä penkki koko komeudessaan.Istuin osa on tehty yhdestä laudasta ja vaikuttaa olevan vankkaa tekoa muutenkin. Eiköhän siitä aika helmen saa. :)

Oikein ihania syksyisiä päiviä kaikille!!!

Suunnitelmat todeksi

Muutaman esineen olen saanut kehyksien sisään Ikean reissun jälkeen. Tuo mekko on ollut joskus pienenä minun kokoiseni. Halusin sen pölyttymästä kehyksien taakse. Sen on virkannut naapurin täti ja on niin suloinen.

Tämä käpysydänpuu olen tehnyt häihimme ja se oli koristamassa eteisaulan pöytää. Tein sen sammalkranssi ja risusydän kirjan ohjeiden mukaan. Nyt se nököttää tuossa "pianon" päällä.

Mieheni on joskus lapsena kerännyt seteleitä ja koska ne lojuivat tuolla kaapissa, niin ajattelin, että eiköhän nuo markat kuulu näkösälle. Sopivat hyvin tähän työhuoneen seinälle.

Tämä aamu oli kyllä todella rankka. Viime yönä uni ei tullut vasta kun puoli viiden jälkeen aamulla, jolloin kömmin sohvalle katsomaan yleisurheilua. Ylösnousu kahdeksan aikaa aamulla ei onnistunut sitten millään. Nuppu oli omatoimisena aukaissut litran viilipurkin nakkaamalla sen lattiaan ja viiliä oli sitten joka puolella, kattoa myöten. No olipahan saanut ainakin jotain syömistä, kun laiska äiti vaan köllötteli maha-asukin vieressä. Toinen murheen ryyni oli se kun huomasin Nupun huoneessa ihanan kukan ja hymyilevän punaisen auringon tapetti seinässä. Isälleen hän sitten soitti ja mietti mitä tämän asian kanssa tehtäisiin, kun hän oli unohtanut, ettei seinään saa piirtää. No nyt se lastenhuoneen remppa on pakko suorittaa. Josko vaikka maalaisi tuon huoneen seinät. :)  Syksyistä syyskuun alkua kaikille.